Maan mikrobiaktiivisuus kertoo paljon peltosi kasvukunnosta
Paljonko orgaanista elämää kuhisee maan uumenissa? Millaisia määriä erilaisia mikroskooppisia eliöitä maassa elää? Entä mitä väliä koko mikrobiaktiivisuudella on? Koska mikrobit hajottavat orgaanista ainetta ja vaikuttavat näin kasvien saatavilla oleviin ravinteisiin, tukahduttavat maalevinnäisiä kasvitauteja ja vaikuttavat maan kykyyn varastoida hiiltä, mikrobiaktiivisuudella on paljonkin väliä pellon viljavuuteen. Tämän takia maan mikrobiaktiivisuus kannattaa selvittää!
Tärkeää ja tarkkaa tietoa multavuudesta nopealla NIR-tutkimuksella
Kuinka pellon viljavuus ja rasvahapot liittyvät toisiinsa? Koska fosfolipidirasvahapot ovat tärkeä osa mikrobien soluseinämien rakentumisessa, voidaan pellon maaperässä olevien fosfolipidirasvahappojen määrästä määrittää myös orgaanista ainesta hajottavien mikrobien määrää. Nerokasta!
– Näin mikrobimassaa pystytään analysoimaan fosfolipidirasvahappojen kautta. Ja kun mennään pykälää pidemmälle, voidaan tutkia kuinka suuri osa mikrobeista on aktiivista, eli kuinka nopeasti ne hajottavat orgaanista ainetta. Tämän pohjalta voidaan puolestaan arvioida, paljonko korvaavaa orgaanista ainetta pellolle tarvitaan, jotta multavuus ei pääse laskemaan, analytiikan asiantuntijamme Manna Kaartinen avaa.
Perinteisesti mikrobiaktiivisuutta on mitattu hapettomissa olosuhteissa selvittämällä, paljonko typpeä näytteestä vapautuu tietyn ajan kuluessa. Nykyään sama pystytään selvittämään NIR-tutkimuksella nopeammin ja hyvin tarkasti.
– Kun näyte pyörii laitteistossa, mitataan lähi-infrapuna-alueen säteilyä (NIR) ja tulkitaan säteilyheijastuksesta, millaista säteilyä näytteestä saadaan. NIR-analyysin avulla saadaan hyvin tarkka kuva maaperän mikrobiaktiivisuudesta ja hiilen sitoutumisesta maan kasvukuntoa ajatellen, Kaartinen selventää.
Lue myös: CarbonCheck analysoi maan hiilensidonnan
Näkymättömät työläiset maata muokkaamassa – laita mikrobit töihin
Mikrobit hajottavat orgaanista ainesta, kasvien jäänteitä, kuolleita eliöitä jne. muokaten näistä humusta maaperään sekä ravinteita kasvien käyttöön. Näin kasvien kasvuedellytykset ja maan multavuus kasvavat. Mikrobien toiminta muokkaa myös maan rakennetta ja ilmavuutta.
– Jos maaperän orgaanisen aineksen määrä on matala, ei mikrobeille riitä ravintoa. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka paljon mikrobien ruokailusta, eli orgaanisen aineksen hajottamisprosessista, vapautuu puolestaan ravinteita kasvien käyttöön. Maan mikrobiaktiivisuuden tutkimuksen kautta nähdäänkin, miten viljelytoimet vaikuttavat vaikuttavat maaperän ekosysteemeihin, Kaarinen kertoo.
Mikrobiaktiivisuuden huomioimisella viljelymenetelmien suunnittelussa voi siis olla suuri vaikutus, kun tehostetaan kestävää viljelyä. Mikrobit kannattaakin laittaa töihin! Niiden määrään voidaan vaikuttaa maanmuokkausmenetelmien ja kasvien valinnalla. Esimerkiksi lantaa ja kompostimultaa on perinteisesti käytetty orgaanisen aineksen lisäämiseen, ja ne sisältävät myös runsaan mikrobiston.
– Mikrobistoa lisäämällä voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja vähentää tautipainetta. Näin saadaan satotasot parempaan kuntoon, Kaartinen toteaa.
Mikrobiston kasvattaminen onkin hyödyllistä, sillä se vaikuttaa muun muassa hiilen kertymiseen, viljavuuteen, kasvitauteihin ja kaiken kaikkiaan pellon laatuun. Mikrobeissa on kuitenkin eroja, sillä ne hajottavat erityyppisiä osia maaperän orgaanisesta aineksesta. On siis hyvä tutkia myös maaperästä löytyvien erilaisten mikrobien määrä ja suhde!
Lue myös: Pellon kalkitus kannattaa! Näin hyödynnät viljavuustutkimusta kalkituksen suunnittelussa
Sieni/bakteeri-suhde apuna pellon multavuuden parantamisessa
Vielä joitain vuosia sitten maaperän viljavuutta selvitettäessä määritettiin lähinnä maaperän tämänhetkistä tilannetta: onko maassa orgaanista ainesta ja jos on, kuinka paljon. Tällä saatiin yleiskuvaa pellon nykytilasta, mutta ikkuna pellon tulevaisuuteen avautui vasta, kun eri mikrobien määrää pystyttiin määrittämään suhteessa toisiinsa.
– Mikrobit ovat hyvin laaja joukko yleensä yksisoluisia pieneliöitä. Mikrobeiksi kutsutaan mikroskooppisia eliöitä, kuten bakteereja, sieniä, viruksia ja hiivoja ja homeita, Kaartinen kertoo.
– Selvittämällä sieni/bakteeri-suhde voidaan päätellä, kuinka hiili varastoituu maaperään ja kuinka nopeasti orgaaninen aines hupenee maaperästä. Sieni/bakteeri-suhde kertoo näiden eri tyyppisten mikrobiyhteisöjen rakenteesta ja monimuotoisuudesta, Kaartinen selittää.
Bakteerit hajottavat maaperän nopeasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä, ja vapauttavat samalla energiaa ja ravinteita mikrobien käyttöön. Sienet puolestaan hajottavat hitaammin hajoavaa orgaanista ainesta, kuten selluloosaa ja ligniiniä, joita on esimerkiksi kasvien soluseinämissä ja puun rakenteessa.
Sienet elävät lisäksi symbioosissa kasvien juurten kanssa ja auttavat niitä hankkimaan vettä sekä ravinteita maaperästä. Hitaammin hajoava orgaaninen aines muuttuu mikrobien aineenvaihduntatuotteiden reagoidessa humukseksi, joka on erittäin kestävää orgaanista ainesta. Tällöin multavuus kasvaa ajan kuluessa. Tavoitteena onkin sopiva tasapaino sienten ja muiden mikrobien välillä.
Mutta mikä on hyvä suhdeluku?
– Viljelijän on hyvä pyrkiä 0,6–0,9 tavoitearvoon. Eli: Jos sieniä on puolet bakteereiden määrästä, olisi suhdeluku 0,5. Jos sieniä olisi tuplaten verrattuna bakteereihin, olisi suhdeluku 2. Sieniä olisi hyvä siis olla hieman enemmän kuin puolet bakteerien määrästä, Kaartinen summaa.
Kuinka suhdelukuun voi vaikuttaa?
– Maanmuokkauksen välttäminen lisää sienien osuutta, samoin pH:n nosto, mutta olennaisinta lienee kasvien monimuotoisuus. Se lisää erilaisten yhdisteiden saatavuutta maaperässä ja houkuttelee erilaisia sieniä.
Lue myös: Perkkiönmäen maatilalla lannoitetaan kiertotalouden tuotteilla – pohjalla luotettava analytiikka
Valitse sopiva analyysipaketti omalle pellollesi
Jos olet teettänyt viljavuustutkimuksen kuluvana vuonna ennen vappua, paras vaihtoehto ProAgria NIR -paketti, joka laajana analyysikokonaisuutena sisältää mm. vedenpidätyskäyrän ja ravinneanalyysit. Analyysipaketti täyttää myös ympäristösitoumuksen Maaperän seuranta -kohdan. Lataa esite: ProAgria NIR -analyysi
Jos olet teettämässä viljavuustutkimuksen nyt syksyllä, sopii orgaanisen aineksen määrittämiseen Carbon Check -analyysi. Lue lisää: Carbon Check -analyysi
Kasvualustan rakentajan käyttöön sen sijaan käy parhaiten Soil Life -paketti, joka keskittyy mikrobien määrään.
Kun pohdit, mikä analyysi tukisi parhaiten tilasi toimintaa, asiantuntijamme auttavat mielellään! Lue lisää maanviljelyn palveluistamme täällä tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme! 🌱
Eurofins Viljavuuspalvelussa analyysimenetelmät ovat laajasti akkreditoituja, esimerkkinä maalajin- ja multavuuden määritys aistinvaraisesti ainoana laboratoriona Suomessa. Akkreditointi tarkoittaa ulkoisen arvioitsijan suorittamaa pätevyyden toteamista käytetyistä työmenetelmistä. Työntekijämme tutkivat sinunkin maanäytteesi ammattitaitoisesti.