Uusi ympäristökorvausasetus julkaistu: Ympäristötukiehdot 2023 ja ympäristösitoumuksen tilakohtaiset toimenpiteet
EU:n maatalouspoliittisen ohjelman viisivuotiskausi vaihtui vuodenvaihteessa, ja sen myötä myös kansalliset ympäristötukiehdot muuttuvat vuonna 2023. Odotettu uusi asetus on nyt julkaistu ja uusi sitoumuskausi alkaa 1.5. Kyseessä on suuri paketti, joka herättää monia kysymyksiä: Mikä tulee muuttumaan? Mikä pysyy ennallaan? Kuinka uusi asetus vaikuttaa aktiiviviljelijän analytiikan tarpeeseen?
Asiantuntijamme Manna Kaartinen tarkastelee nyt uuden asetuksen ympäristösitoumusehdoissa mainittuja maa-analyyseja. Varaudu näihin suunnitellessasi vuoden toimenpiteitä!
Ympäristötukiehdot 2023 – mikä muuttuu?
– Uudet tukiehdot sisältävät meidän näkökulmastamme paljon tuttua. Esimerkiksi perinteisten viljavuustutkimusten vaatimukset pysyvät ennallaan, Kaartinen kertoo. Uutta on sen sijaan ympäristösitoumuksen tilakohtaisissa toimenpiteissä yhtenä vaihtoehtona oleva laaja maan kasvukunto- ja ravinnetilatutkimus.
Monet tutut toimenpiteet jatkuvat siis edelleen, mutta luvassa on myös uusien käytäntöjen opettelemista. Uudella tukikaudella korostuvat erityisesti ilmasto- ja ympäristöviisas maatalous sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimenpiteen yleisissä vaatimuksissa korvauskelpoisilta peltolohkoilta vaaditaan toimenpiteet:
1) viljavuustutkimus
2) lohkokohtaiset muistiinpanot
3) ilmasto- ja ympäristösuunnitelma.
– Listassa on tutusti viljavuustutkimus, jossa määritetään maalaji, multavuus, happamuus, johtokyky, vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Viljavuustutkimusten tulokset ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvät asiakirjat on myös säilytettävä asianmukaisesti, Kaartinen selventää. Tulosraporttimme löytyvät tarvittaessa Tuloslaari.fi-sivustolta asiakkaan käyttäjätunnuksilla.
Täysin uutta asetuksessa sen sijaan on kolmas kohta, eli tilakohtainen ilmasto- ja ympäristösuunnitelma. Mitä tämä tarkoittaa?
Lue myös: Laaja viljavuustutkimus antaa tarkkaa tietoa runsaamman sadon viljelyyn
Tilakohtaisen ilmasto- ja ympäristösuunnitelman toimenpiteiden tavoitteina mm. ilmastonmuutoksen hillitseminen
Tilakohtaisen ympäristö- ja ilmastosuunnitelman tavoitteena on ympäristönsuojelu, monimuotoisuuden ylläpito ja maan kasvukunnon parantaminen. Suunnitelma on tehtävä viimeistään kolmantena sitoumusvuonna, ja siihen kuuluvat kaksi vuosittain valittavaa valinnaista toimenpidettä:
1) ilmasto-ympäristökoulutus
2) monivuotiset monimuotoisuuskaistat
3) maaperän seuranta
4) orgaaniset ravinteet
5) pölyttäjien ravintokasvit
6) täsmäviljelymenetelmät
7) kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset.
– Asetuksen luvussa 3 artikla 16 koskee tarkemmin maaperän seurantaa, ja sen yksi toimenpidevaihtoehto on laaja maa-analyysi, joka sisältää kokonaishiilen määrän ja orgaanisen aineksen määrän analyysit sekä jonkin maan kasvukuntoa tai ravinnetilaa kuvaavan tutkimuksen kahdella vähintään 0,5 hehtaarin peruslohkolla. Näytteet on otettava sitoumuskauden alkamisen jälkeen, Kaartinen referoi.
Maan kasvukuntoa tai ravinnetilaa kuvaava tutkimus voi koskea maan mikrobiologista aktiivisuutta, kationinvaihtokapasiteettia, vedenpidätyskykyä, varastoravinteita, varantoravinteita tai hivenaineita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Viljavuuspalvelun tutkimuksista voi valita useita eri vaihtoehtoja analyysivaatimusten täyttämiseksi.
Valikoimamme NIR-maa-analyysi täyttää jo itsessään analyysiehdon, mutta analyysivaihtoehto täyttyy myös, kun valitaan uusi kokonaishiilen ja orgaanisen aineksen määrän analysoiva Carbon Check -analyysimme ja sen lisäksi jokin ravinneanalyysi. Kumpi vaihtoehto kannattaa?
Lue myös: Ongelmia hivenravinteissa? Näin ravinnepuutos oireilee eri kasveissa
Mitä asiantuntija suosittelee?
– NIR-analyysista saa paljon monipuolista tietoa maasta, ja tutkimus on hyvä ottaa pellolta ainakin silloin, jos pellolla voisi olettaa olevan enemmän kasvupotentiaalia kuin mitä se tuottaa, Kaartinen kertoo.
– Jos maan laaja NIR-analyysi on vastikään tehty, on hyvä vaihtoehto tutkia esim. hiven- tai varastoravinteet perinteisellä viljavuustutkimuksella ja selvittää hiilen ja orgaanisen aineksen määrä Carbon Checkillä, Kaartinen antaa esimerkin.
Carbon Check mittaa epäorgaanisen ja orgaanisen hiilen sekä orgaanisen aineksen osuudet näytteessä. Orgaaninen aines on palavaa materiaalia, joka hajotessaan vapauttaa hiilidioksidia. Orgaanisen aineksen määrä ja sen ominaisuudet määrittävät mm. maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä sekä sen muokattavuutta.
– Orgaanisen aineksen tutkiminen on siis ensiarvoisen tärkeää, mutta Carbon Checkillä voidaan tutkia myös, kuinka hiilen määrä maaperässä muuttuu: paljonko hiiltä on kasvukauden alkaessa ja paljonko mikrobiaktiivisuus pienentää orgaanisen aineksen määrää kesän aikana, kun mikrobit hajottavat orgaanisesta aineksesta typpeä ja muita ravinteita kasveille ja samalla vapauttavat hiilidioksidia takaisin ilmaan, Kaartinen avaa.
– Näin saadaan selville, paljonko pellolle tulee tuoda lisää orgaanista materiaalia, jottei hiilen määrä pääse vähenemään ja paljonko lantaa tai muuta orgaanista ainesta pitäisi tuoda vielä lisää, että saataisiin kasvatettua hiilivarastoa, hän selittää.
Juuri sinun pellollesi kannattavan tutkimuksen valinta riippuu siis paljon siitä, mitä on tutkittu aiemmin, onko pellolla kasvuhaasteita ja millaisia tavoitteita tilalla on esimerkiksi hiilensidonnan suhteen.
Kun pohdit, mikä analyysi tukisi parhaiten tilasi toimintaa toimintaa, asiantuntijamme auttavat mielellään! Lue lisää maanviljelyn palveluistamme täällä tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme! 🌱
Eurofins Viljavuuspalvelussa analyysimenetelmät ovat laajasti akkreditoituja, esimerkkinä maalajin- ja multavuuden määritys aistinvaraisesti ainoana laboratoriona Suomessa. Akkreditointi tarkoittaa ulkoisen arvioitsijan suorittamaa pätevyyden toteamista käytetyistä työmenetelmistä. Työntekijämme tutkivat sinunkin maanäytteesi ammattitaitoisesti.