JavaScript is disabled. Please enable to continue!

Mobile search icon
Agro >> Artikkelit >> Kuinka metsäsi voi? Neulasanalyysi selvittää puuston kasvuongelmia

Kuinka metsäsi voi? Neulasanalyysi selvittää puuston kasvuongelmia

Sidebar Image

Mitä metsällesi kuuluu? Saako se tarpeeksi ravinteitaravintoaineita oikeassa suhteessa? Terve metsä on ilo silmälle, mutta aina ravinnepuutokset eivät näy selkeästi ulospäin. Toisaalta puusto voi näyttää kärsivän ravinnepuutoksesta, vaikka syyllinen olisikin tauti tai tuholainen. Mistä siis tietää, että puusto saa tarpeeksi ravinteita? Analyysipäällikkömme Iina Haikarainen ja agrologimme Helena Pesola pureutuvat puuston ravinnepuutoksiin ja kertovat, miksi neulasanalyysi kannattaa!

Näin ravinnepuutos vaikuttaa puustoon

Ravinteiden tasainen saatavuus oikeassa suhteessa on kaikkien kasvien kasvun perusedellytys. Puiden pääravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja rikki. Lisäksi puut tarvitsevat myös hivenravinteita, kuten booria. Näin suomalaisten metsien yleisimmät ravinnepuutokset vaikuttavat puustoon:

Boorin puute saa kuusen pensastumaan

Etenkin kuusissa ravinnepuutoksista tunnetuin ja selkeimmin erotettava on boorinpuutos. Boori on hivenravinne, jota tarvitaan määrällisesti vähän, mutta jonka puutos näkyy pahimmillaan monilatvaisuutena ja pituuskasvun tyrehtymisenä.
– Kuusista tulee ankarassa boorinpuutoksessa pensasmaisia, kun puutos saa latvankasvun häiriintymään. Vaikka boorinpuutos näkyykin selvimmin kuusissa, se aiheuttaa oireita myös muissa puulajeissa pituuskasvun heiketessä. Myös männyn latva voi pensastua, Pesola kertoo.

– Yleisesti ottaen boorin puutetta voi esiintyä erityisesti pellonmetsitysalueilla, karkeilla kivennäismailla ja turvemailla, sillä se huuhtoutuu helposti, Haikarainen kertoo.

Lue myös: Ongelmia hivenravinteissa? Näin ravinnepuutos oireilee eri kasveissa

Typen puute rajoittaa kasvua

Typpi kuuluu kasvisolujen rakenneaineisiin, ja typpi onkin ravinne, jota kasvit tarvitsevat määrällisesti eniten. Typen puute rajoittaa usein kasvua varsinkin kivennäismaiden metsissä, karuilla soilla ja esim. tiheäpuustoisilla turvekankailla.

– Myös typen laatu vaikuttaa, sillä puille ei kelpaa mikä tahansa typpi, vaan ne ottavat typpensä ammonium-, nitraatti- ja ureatyppenä, asiantuntijamme huomauttavat.

Kuvassa: Harsuuntuminen eli havupuiden neulasten tai lehtipuiden lehtien harveneminen voi johtua monista tekijöistä. Ensimmäisenä merkkinä näkyy usein lehtien tai neulasten kellastuminen. Neulasanalyysilla selvitetään, johtuuko oireilu ravinnepuutoksista vai onko syynä kenties tuholainen.

 

Fosforin puute johtaa mutkaisiin ja hentoihin vuosikasvaimiin

Fosforin puutetta esiintyy sekä suometsissä että kivennäismailla. Koska fosfori vaikuttaa puun yhteyttämistehoon, aiheuttaa sen puute mm. lyhytneulaisuutta, vähäneulaisuutta sekä neulasten ennenaikaista varisemista. Puutostila oireilee myös heikkona kasvuna sekä mutkaisina ja hentoina vuosikasvaimina.


Kalium parantaa puiden säänkestävyyttä

Kalium säätelee kasveissa mm. veden ja muiden aineiden kuljetusta, joten hyvä kaliumtila parantaa puiden säänkestävyyttä ja auttaa asettumaan talvilepoon. Kaliumin puutos on enimmäkseen suometsien ongelma, mutta myös karuilla ja lajittuneilla kivennäismailla on luontaisesti niukasti kaliumia. Karkeilta kivennäismailta kalium huuhtoutuu boorin tavoin helposti sateiden ja sulamisveden mukana. Selvimmin kaliumin puute näkyy rämemetsien alikasvoskuusissa.

– Kaliumin puutos alkaa näkyä edellisen vuoden neulasissa syys-lokakuussa, jolloin vanhat neulaset ovat keltaisia, mutta viimeisin neulaskerta on normaalin vihreä. Männyillä kaliumin puute taas kellastuttaa neulaset kärjistä alkaen, ja lopulta ne varisevat pois, Pesola kuvailee.

Ravinteiden korkea pitoisuus voi olla merkki liiasta märkyydestä


Puuston ravinnemäärät eivät aina välttämättä kerro puutostilasta. Epätavalliset ravinnemäärät voivat itse asiassa kieliä aivan muusta ongelmasta.

– Esimerkiksi korkea mangaanipitoisuus neulasissa on usein merkki liiasta märkyydestä ja kunnostusojituksen tarpeesta, Pesola kertoo.

Lue myös: Laaja viljavuustutkimus antaa tarkkaa tietoa runsaamman sadon viljelyyn

Neulasanalyysi kertoo luotettavasti ravinnetilanteen

Koska ravinnepuutosten toteaminen silmämääräisesti ei ole aivan yksinkertaista, eikä lieviä ravinnepuutoksia pysty puustosta vielä edes erottamaan, on hyvä tarkistaa puuston kunto neulasanalyysillä.

– Kaikki ravinnepuutokset eivät heti edes aiheuta selkeästi näkyviä oireita, vaan vaikuttavat enimmäkseen puun kasvunopeuteen ja laatuun. Usein puustoa myös vaivaa samanaikaisesti useamman ravinteen puutos, jolloin oireitakin voi olla useammanlaisia, Haikarainen kertoo.

Pesola muistuttaa, että siinä vaiheessa kun puutosoireet näkyvät puustossa päällepäin, on puutos yleensä jo ankara. Puutoksen aiheuttamia kasvuhäiriöitä voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä lannoituksella, johon neulasanalyysi antaa luotettavan pohjan. Analyysitulosten perusteella tehdään terveyslannoitussuositus toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi.

– Neulasanalyysi on paras tapa varmistaa, saako puusto tarpeeksi ravinteita ja tarvitseeko se lannoitusta vai muuta hoitoa, Haikarainen toteaa.

Neulasanalyysissa tutkitaan metsän kasvulle tärkeimmät ravinteet: typpi, fosfori, kalium ja boori. Lisäksi analyysiin kuuluvat kalsium, magnesium, mangaani, kupari ja sinkki, jotka antavat lisätietoa metsän tilasta.


Lue lisää metsätalouden palveluistamme tai tilaa neulasanalyysi! 🌱

Eurofins Viljavuuspalvelulla on ainoana laboratoriona Suomessa voimassa oleva aistinvaraisen maalajin- ja multavuuden määrittämisen akkreditointi. Akkreditointi tarkoittaa ulkoisen arvioitsijan suorittamaa pätevyyden toteamista käytetyistä työmenetelmistä. Työntekijämme tutkivat sinunkin neulasnäytteesi ammattitaitoisesti ja standardien mukaan.