Onko energiatehokkuuden parantuminen syynä asuntojen kuumuuteen kesällä?

28.9.2016

Oikein tehtynä energiatehokkaan rakennuksen sisälämpötila hallitaan myös kesällä ilman koneellista jäähdytystä. Tämä ei kuitenkaan onnistu pelkästään nykytapaan tuomalla lisää lämpöä rakennukseen.

Energiatehokkaan rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus on niin pieni, että parhaimmillaan lämmityskausi kutistuu kolmeen kuukauteen. Lyhyt lämmityskausi ja pienet lämmitystehot edellyttävät uudenlaista ajattelua ja teknologiaa lämmönjakoon ja liikalämmön poistoon.

Energiatehokkaassa rakennuksessa minimoidaan lämmitys- ja viilennystarve ilmanvaihdon lämmön- ja kylmäntalteenotolla sekä rakenteellisin keinoin, kuten tavanomaista paremmalla vaipan lämmöneristyksellä, rakennusmassan hyödyntämisellä ja ilmanpitävyydellä, energiatehokkailla ikkunoilla ja niiden tehokkaalla aurinkosuojauksella sekä sisäisten lämpökuormien torjunnalla ja hyödyntämisellä. Yksi merkittävä sisäinen lämpökuorma syntyy lämmitysjärjestelmistä. Näitä ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon huonelämpötilan laskennassa.

Kesäajan sisälämpötila viihtyisäksi yksinkertaisin keinoin

Kun lämmön ja viilennyksen tarve on pieni, voidaan huonelämpötilan hallintaan käyttää nykyistä yksinkertaisempia ja kevyempiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi ilmanvaihtolämmitystä ja siihen sisältyvää ulkoilmaviilennystä.

Kesällä hyvä lämmöneristys ja tehokas ikkunoiden auringonsuojaus estävät hellettä ja auringon lämpöä tunkeutumasta sisälle rakenteiden läpi. Huoneita voidaan jäähdyttää yöllä puhaltamalla viileää ulkoilmaa sisälle.

Toisaalta ilmanvaihto siirtää rakennukseen varautuneen ylilämmön poistoilman mukana ulos viilentäen rakenteita. Koska rakenteet ovat aamulla viileitä, eivät sisälämpötilat nouse päivän aikana häiritsevän korkeiksi. Lisäksi ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteella voidaan viilentää tuloilmaa, jos hellepäivänä ulkoilman lämpötila on sisälämpötilaa korkeampi.

Ra­ken­teel­liseen auringon­suojaukseen voidaan vaikuttaa parhaiten jo hankesuunnitteluvaiheessa ottamalla asia esille arkkitehtisuunnittelussa. Ra­ken­teel­lisen auringon­suojauksen keinoja ovat reilunkokoiset räystäät, katokset, ikkunaa varjostavat par­vek­keet ja muut rakenteet sekä kohtuullisen kokoiset ikkunat. Lisäksi tarvitaan yleensä myös varsinaisia au­rin­ko­suo­jia, kuten ulkopuolisia sälerakenteita, lippoja ja markiiseja sekä ikkunoihin auringonsuojalasit ja sälekaihtimet.

Rakennusmassaa voidaan hyödyntää energiatehokkaassa rakennuksessa lämpökuormien tehokkaaseen vuorokausivarastointiin ja lämmön luovutukseen, lämmitysenergian aktiiviseen varastointiin ja sisälämpötilojen hallintaan.

Lattialämmitetty kivilattia nostaa huonelämpötiloja

Kivipintaisten lattioiden pinta tuntuu ilman lattialämmitystä yleensä viileältä paljaassa jalkapohjassa. Tämän vuoksi kivilattioihin asennetaan nykyisin lähes aina mukavuuslattialämmitys. Kivilattian pintalämpötilan tulisi olla useita asteita normaalia huonelämpötilaa korkeampi (esimerkiksi 27 °C), jotta pinta tuntuisi lämpimältä, vaikka tilojen lämmitystarvetta ei olisikaan, esimerkiksi kesällä. Jo yhden asteen lämpötilaero lattian pinnan ja huoneilman välillä aiheuttaa noin 10 W/m² suuruisen lämpökuorman.

Energiatehokkaassa rakennuksessa viilennystarpeen pienentämiseksi lämmitettyjä kivipintaisia lattiapintoja tulisi välttää muualla kuin märkätiloissa. Hyvin eristetyn lattian lämpimyyden tunne voidaan saada aikaan ilman mukavuuslattialämmitystä pintamateriaalin oikealla valinnalla (puu, korkki, nahka, pehmeä muovi ja linoleumi).

Kaavio 1

Esimerkki energiatehokkaan pientalon auringonsuojauksen ja ilmanvaihtoteknisten viilennys­keinojen vaikutus sisälämpötilaan. Esimerkkipientalossa olohuoneen etelään ja länteen suuntautuvien ikkunoiden pinta-ala on yhteensä 14,3 m². Mikäli ei käytetä minkäänlaista auringonsuojausta, olohuoneeseen tuleva lämpökuorma voi olla jopa 5 – 7 kW. Vastaava teho saadaan asentamalla olohuoneeseen saunan kiuas.

Kaavio 2

Hyvin energiatehokkaassa rakennuksessa lämmitystarvetta voi olla vain 5 %:n ajan vuodesta ja viilennystarvetta lähes jatkuvasti eli 95 %:n ajan vuodesta. Esimerkiksi märkätilojen mukavuus­lattialämmitys aiheuttaa tarpeetonta energiankulutusta lähes koko vuoden ajan ja lisää viilennystarpeen lähes ympärivuotiseksi. Viilennys voidaan hoitaa lähes kokonaan ilman lisäviilennystä ilmanvaihtojärjestelmällä käyttämällä ulkoilmaa viilennykseen. Tämä onnistuu kesälläkin yöaikaan. Energiatehokkaan rakennuksen lisäviilennystarve ei poikkea tavanomaisen rakennuksen lisäviilennystarpeesta.

Ota yhteyttä

Eurofins Expert Services
Mikko Saari
Puh. 040 556 7395
MikkoSaari@eurofins.fi

Uutisen julkaisi 28.9.2016 VTT Expert Services, joka on nyt nimeltään Eurofins Expert Services ja osa Eurofins Groupia.